keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vielä vähän aikaa...



H- hetki lähestyy

23.4 n. 51vrk

 Huhhuh, olen tässä pohdiskellut oliko tämä sittenkään viisas ratkaisu - siis tämä pentujen hankkimisprojekti. Maha kasvaa, paino lisääntyy, nälättää, väsyttää eikä leikkikään oikein huvita. Pääasiassa makoilen kyljelläni ja kulutan aikaani. Olen todennut, että sohvapaikalla tulee kuuma, lattialla voi jäädä paimensukuisten jalkoihin - joten olohuoneen lasipöytä on oikein sopiva paikka makoiluun.

25.4 n. 53vrk

Onneksi Helmi välillä malttaa leikeiltään tulla minua viihdyttämään. Öisin se kanniskelee uskollisesti erilaisia saaliita lähettyvilleni. Päivisin Helmi tulee välillä auttamaan minua turkin hoidossa ja putsailee hellästi korviani, niskaani, kaulaani... En ole enää kovin usein viitsinyt hänelle kihahtaa, mutta välillä kuitenkin. Varsinkin, jos se tulee vauhdilla kulman takaa. Pitäähän sen nyt ymmärtää varoa ettei päin juokse - minulla on sentään kallisarvoinen lasti masussa kasvamassa.


 No täytyy sitä välillä matollakin makoilla, onhan se mukavan pehmeä. Ja Helmi tietenkin pitää minulle seuraa

29.4 n. 57vrk

Eipähän tässä ole enää kuin muutama päivä jäljellä... Mamma on sisustanut minulle ilmeisen tulevan synnytysboksin perähuoneeseen. Sinne samaan paikkaa missä meillä myös paimensukuiset alamaiset ovat pentunsa hoitaneet. Ihanhan se on tuossa näkö- ja kuuloetäisyydellä, joten ei siellä ikävä tule. Kaiketi mamma laitattaa siihen samanlaisen verkko-oven kuin koiran-pentu aikaankin on ollut - ei pääse pennut liian aikaisin taloon vilistämään. Onneksi kuitenkin synnytysboksi on selkeästi minun oma, ei ole koirien laatikko!
Boksin pohjalla on ihana karvapeite, mutta synnytyksen ajaksi siihen tulee kuulemma suojat päälle. Mutta on se ihanan pehmeä ja pennuille lämmin alusta.

1.5 n. 59vrk

Nyt on sitten veikkailu menossa montako pentusta masussani kasvaa. On nuo sitten malttamattomia - ensin arvuutellaan olenko vai enkö ole. Nyt sitten arvuutellaan lukumäärää. Kohtahan se selviää. Veikkaavat, että on pieni pentue, kun painoni on noussut tähän mennessä vain n. 1.1kg. Hyvä niin, koska meitä oli aikanaa hirmuinen määrä, seitsemän, ja kyllä Unna-mamma oli aika kovilla. Joten vähemmän kiitos, on oikein tervetullut määrä!

Ensi  viikolla on Helminpäivä, jos vaikka silloin puolisiskolleni Helmille puolisisaruksia....



Ei kommentteja: