Rakkautta ensi silmäyksellä - Oskari vei tassut alta......
Kyllä sitä sitten meillä oli odotettukin, että tassuni alkaisivat jälleen vipattaa. Mamma supsutteli päivänä jos toisena korvaani, että se upea Oskari siellä Turussa jo kaipailee minua ja harjoittelee lemmenserenadeja minua varten - siis voisitko... Mutta, kun oli niin mukava harjoitella agilitya, leikkirymistellä ystäväni Niehkun kanssa ja ja - viettää railakasta poikamiestyttöelämää - eihän sitä nyt ehtinyt poika-asioita pohdiskella.
Sitten minulle kerrottiin, että Unna-emonikin oli päässyt uudelleen sulhasiin, että jos nyt sinäkin voisit aloitella kurinat! Pelkäsin koko ajan, että mamma aloittaa minulle uuden satsin sitä kamalan makuista litkua, jonka mukamas piti saada tassut vipattamaan ajallaan. Onneksi kuitenkin levottomuus tassuihini alkoi hiipiä syksyisten öiden pimetessä... ja niin sitten aloittelin kurinani ja tassujen vipatuksen viikko sitten.
Sunnuntai aamun valjettua minut pakattiin boksiini, laitettiin eväätkin matkaan ja suuntasimme kohti Turkua ja Oskaria - siis minä, mamma ja kasvattajani. Kyllä minua pikkasen jännitti Oskarin tapaaminen, ihan meinasi kurinat loppua alkuunsa.
Oskari oli iso, upea, komea ---- valloitti oitis kurisevan mieleni ja sai sydämeni läpättämään! Pitihän minun nyt kuitenkin ensin testata mikä Oskari on miehiään - siis mammanpoika vai sovelias sulhaskokelas ja tulevien pentusten isä: joten kokeilin murinaa, sihinää, tassun nostoa ja kevyttä pöllytystä. Oskari ei kuitenkaan konstejani hätkähtänyt, vaan lauleli minulle rakkauslauluja, hellästi tuijotteli ja rohkeasti lähestyi - siis oikein sopiva sulhanen, totesin - ihan niinkuin mamma minulle oli lupaillut :)
Siinä sitten juttelimme keskenämme, tutustuimme - kurisin, kehräsin ja rakastuin....... antauduin...
Katsokaa nyt ja ihastukaa tekin - näin upea sulhanen minua Turussa odotti - GIC Suvipäivän Oskari O
Mamma sitten kuiskutteli korvaani, että olehan reipas tyttö ... ja minä sain jäädä yksikseni sulhaseni luo viettämään lemmenlomaa....
Varovasti lähennellen...
Ja Oskari oli oikea herrasmies - sain lainata Oskarin yläpetiä ja hän tyytyi makoilemaan pienellä alapedillä...
No, mutta kyllähän nyt rakastavaiset samaan petiin mahtuu....
Hellästi Oskari minua pusutteli ja pesi - ja minä kehräsin ja hurisin....
Oskari valloitti sydämeni ihan kokonaan...
Tuli sitten tiistai ja mamma saapui hakemaan minut takaisin kotiin. Oskari oli jäänyt itkemään perääni ja haikeasti minäkin kutsuin Oskaria, kun pääsimme kotiin. Etsiskelin ja mourusin, mutta ei löytynyt Oskaria. Mamma lohdutteli minua ja Niehku-ystävänikin painautui viereeni ja nuolaisi poskeani. Pari päivää kuitenkin kaipasin oikein kovasti- sitten alkoi vähän helpottaa ikävä.
Nyt sitten täällä ja Oskarin luona ja Nenukan kissalassa kuumeisesti odotellaan ..... siis minulla pitäisi olla kuulemma jotain salaisuuksia... kaikki aikanaan....
Kiitämme vielä oikein kauniisti Oskaria ja hänen perhettään lemmenlomamme mahdollistamisesta. Kiitos myös, että voin ihailla upeaa sulhastani kuvissa, joita Oskarin oma Katja meistä rakastavaisita nappaili.
Oskarille tietenkin kaikkein kauneimmat kehräykset <3
