Onni valtaa alaa - 4 viikkoa
Tänään pikkumussukkani täyttää 4 viikkoa. Pikkurääpäleestä on sukeutumassa ihan aito kissanpentu. Enää ei Onni-poikani suostu pelkästään pesässä köllöttelemään vaan pikkuhiljaa on pesän ulkopuolinen maailma alkanut kiinnostaa. Toki piipahtelut ulkomaailmassa ovat hyvin lyhytaikaisia toistaiseksi.
Pontevasti poika harjoittelee tassujen käyttöä - kiipeilyä onkin hyvä harjoitella - se kun kuuluu asiaan - siis kissamainen juttu tietenkin!
Viikon verran mamma on tunkenut Onnin suuhun Baby-pateeta höystettynä kissan korvikemaidolla. Tänään sivusta seuraten huomasin, että Onni alkoi ihan itse maiskutella ruokaa mamman sormelta - jee Onni oppii! Lautasesta Onni ei vielä ymmärrä mitään. Kävipähän vain kurkkaamassa meikäläisen aterialautasen. Onni on saanut kolme ateriaa päivässä ja välillä vähän vielä myös tissutellaan. Painoa on kertynyt kivasti - tänään 429g!
Mamma on tuonut myös hiekka-astian huoneeseen. Onni käväisee laatikossa ja yrittää maistaa hiekanmurusia - siinä kaikki. Mitenköhän tuon pojan saisi opetettua laatikkoasioille? Vielä olen hoitanut nuo vessa-asiat Onnin kanssa, mutta kyllä Onni saisi nyt vähitellen alkaa itse hoitaa omat juttunsa.
Ja sitten Onni lähtee pontevasti tutkimusretkelle - tassut ovat jo aika vakaat. Häntä tomerasti pystyssä ja tuo ihana valkoinen hännänpää vipottaa! Itse katselen kauempana Onnin menoa, välillä naukuilen ja kurisen ohjeita.
Onneksi Onni malttaa edes hetkeksi istahtaa, niin mamma saa kuvailtua poseerauskuvia -
Onni 4 -viikkoa.
Mamma lähettelikin jo astutuspaperit Onnin Hemmo-iskän omistajalle allekirjoitettavaksi. Sitten tarvitaan kuulemma muutamasta minua koskevasta paperista kopio ja rekisteröintimaksu - sen jälkeen Onnin paperit lähtevät Kissaliittoon, jotta saadaan poika virallisesti rekisteröityä norjalaiseksi metsäkissaksi.
Haaveeni Tarinan Onni <3
Tulehan Onni jo takaisin pesään - välipalan aika, sitten pestään ja putsataan ennen uniaisia. Aika hyvin olen malttanut pidättäytyä Onnin varpaiden yltiöpäisestä putsailusta. No on tässä viikon aikana muutama vahinko sattunut, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Mamma muistuttelee minua päivittäin asiasta ja murahtelee, jos kosken niihin.
Kutittaa.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti